Tietokillan toimintakertomus vuodelle 1998 1 Killan toiminta 1.1 Yleistä Vuonna 1998 Tietokillan toimintaa sävyttivät muutamat suuret tapahtumat ja erityispiirteet, joista yhtenä tärkeimmistä voidaan mainita syksyllä tapahtunut muutto uuteen Tietotekniikan taloon. Vuosi jäi mieleen yleisesti melko aktiivisena ja monipuolisena, mikä osittain johtuu jatkuvasti kasvaneesta sisäänotosta: osanottajapohja erityyppisiin tapahtumiin kasvaa koko ajan. Toisaalta oli nähtävissä jonkinlaista innostuksenpuutetta osallistua uudentyyppisiin ja erilaisiin tapahtumiin. Vuoden tärkeisiin tapahtumiin kuului tietysti vuosijuhla Muistinnollaus, joka järjestettiin pe 6.3. Dipolissa. Juhlissa luovutettiin ProTiK-kunniamerkit Jonna Partaselle, Kalle Kivimaalle ja Mika Wenellille. Juhlapuheen piti Stonesoftin toimitusjohtaja Hannu Turunen, ja viihdytyksestä huolehti mainio Lone Star Dreamers. Juhlat jatkuivat Smökissä, Rantasaunalla ja vielä silliaamiaisen merkeissä Porthanialla. Killassa muistetaan ehkä hieman turhan vähän toimihenkilöita, jotka puurtavat kuitenkin tärkeiden asioiden eteen. Toukokuussa hallitus järjestetti emännän avustuksella heille piristykseksi avustuksella railakkaat Teekkarimuseolla toimihenkilösitsit, jotka onnistuivat varsin mainiosti. Killan hallitus ja erinäiset muutkin henkilöt olivat aktiivisia Tietotekniikan talon suunnittelussa ja rakentamisen eri vaiheissa myös vuonna 1998. Koska rakentaminen oli jo käynnissä, pystyimme vaikuttamaan enää lähinnä sisustuksellisiin ratkaisuihin kiltahuonetta koskien. Yhteistyö laboratorioinsinööri Heikki Arppen kanssa oli helppoa ja miellyttävää, ja keskusteluissa pyydettiin useampaakin otteeseen opiskelijoiden kantaa eri asioista. Syksyä leimasikin suuri odotus muutosta uuteen taloon, jonka alunperin piti valmistua 1.9. mennessä. Tämä vaikutti mm. phuksien opastamiseen, ja toi tietynlaista väliaikaista tunnelmaa alkusyksyn toimintaan. Loppujen lopuksi pääsimme muuttamaan vasta lokakuun jälkipuolella, viikolla 43. Kiltahuoneen tavara- ja romumäärä oli melko uskomaton. Uuteen taloon sopeutuminen onnistui kuitenkin hyvin, ja yleinen tunnelma on, että koko osasto sai paremmat toimintaedellytykset yhtenäisenä yksikkönä. Myös killan toiminta sai lisää energiaa muutosta. Syksyn lukuisten phuksitapahtumien ja muuton ohella päätapahtumana voidaan pitää vuosien tauon jälkeen järjestettyä Lenskin (joka paremmin tunnetaan Pietarina) excursiota. 1.-4.10. järjestetyiltä "Lakilaskijaisten jatkoilta", joille osallistui bussilastillinen väkeä, on taas jäänyt elämään lukuisa määrä legendoja ja aikomus tehdä vastaava matka seuraavanakin vuonna. Merkittävä sitoumus tehtiin kevään kiltakokouksessa, kun päätettiin lähteä vuonna 2001 järjestettävä ICC-konferenssin järjestelyihin mukaan; varsinaisen sopimuksen kirjoittaminen jäi seuraavaan vuoteen. Kiltaa pyysi mukaan Nokia, joka on yksi konferenssin pääjärjestelyistä. Automaatio- ja systeemitekniikan opiskelijat jatkoivat oman toimintansa kehittämistä Tietokillan siipien suojissa. Uudet AS-phuksit olivat edellisten tavoin innostuneita omasta "musta-violetista" identiteetistään, ja muuton myötä AS sai oman huoneen, askin, Tietotekniikan taloon, mikä loi vielä lisää pohjaa omalle toiminnalle. Syksyn mittaan AS:llä puuhattiinkin oman killan perustamista, ja marras-joulukuussa killan säännöt saatiin kirjoitettua. Niiden hyväksyminen edustajistossa siirtyi vuoden 1999 puolelle. Voidaan kuitenkin sanoa, että Tietokilta varsin onnistuneesti onnistui ottamaan vastaan uuden koulutusohjelman opiskelijat, ja kannustamaan heitä toimintaan. Uusien tapahtumien ja toiminnan ideointi jäi ainakin hallituksen osalta hieman mm. muuttoon liittyvien kiireiden jalkoihin. Jatkossa toimintaa eri sektoreilla olisi ehkä hyvä organisoida vähemmän hallitusvetoisesti, jolloin yksittäisten henkilöiden kiire ja stressi kiltarintamalla jäisi pienemmäksi. Samalla suurempi määrä ihmisiä sitoutuisi tapahtumiin. 1.2 Puheenjohtaja Puheenjohtajan toimintaan kuuluu Tietokillassa perinteisesti paljon muutakin kuin hallituksen kokousten pitäminen. Niitäkin kyllä pidettiin - taas ennätykselliset 43 kertaa. Joka viikolle tuntui löytyvän jotain asiaa, vähintään laskuja, mutta jatkossa voisi olla järkevää hieman harventaa tahtia hiljaisempana aikana. Puheenjohtajan suuria haasteita vuodelle 1998 oli syksyllä tapahtuva tietotekniikan talon muutto, jonka junailu yhdessä muun hallituksen kanssa oli vuoden päätavoitteita. Puheenjohtaja toimi kontaktihenkilönä osaston suuntaan, ja sopi palavereista yms. Pj jatkoi myös tietotekniikkakerhoja ala-astelaisille -projektissa ylläpitäen postituslistoja Niksulassa. Muuten pj osallistui suureen osaan killan tapahtumista ainakin olemalla paikalla. Yleisesti pyrkimys innostaa ja palkita - ainakin kiittämällä - tuntui välillä hiukan raskaalta, kun oma toiminnan ja tehtävien määrä tuntui ylitsekäymättömältä, mutta varsinkin kesäloman jälkeen energiaa riitti taas. Vuonna 1999 pj:nä oli kuitenkin melko lailla helppo olla, koska hallitus oli varsin yhteistyökykyinen. Kiltaneuvosto Osallistuminen kiltaneuvoston toimintaan oli erittäin antoisaa ja hyvinkin rentouttavaa. Kiltaneuvoston virallinen rooli on toimia lähinnä keskustelufoorumina asioissa, jotka jotenkin ovat yleistettävissä kaikkiin kiltoihin. Päätöslistalla ovat kiltojen vuosijuhlien päivämäärät ja museopäivystykset. Käytännössä kokouksessa puitiin lähes kaikenlaisia asioita, ja myös purettiin stressiä puolin ja toisin. Vuoden mittaan toiminta kehittyi jopa hyvän kaveriporukan tasolle. Loppuvuoden tärkeä asia oli kiltojen mahdolliseen rekisteröitymiseen ja verotuksellisiin asioihin liittyvät keskustelut, joita käytiin Kristian Sahlstedtin ja pääsihteeri Tuomas Pippolan johdolla. Asian kehittely jatkuu seuraavanakin vuonna, jolloin ehkä nähdään jotain tuloksia asiasta. Yksi kehityssuunta on erillisen rekisteröidyn tukiyhdistyksen perustaminen, jollaisia on ainakin Prodekolla ja Maanmittarikillalla. 1.3 Sihteeri Yleistä Sihteeri laati pöytäkirjat 40 hallituksen kokouksesta ja kahdesta killan kokouksesta. Muut toiminta Jäsenanomuksia käsiteltiin seuraavasti: · anomuksia killan varsinaiseksi jäseneksi 16 kappaletta, joista 14 hyväksyttiin · anomuksia killan ulkojäseneksi viisi kappaletta, joista neljä hyväksyttiin · anomuksia killan kannatusjäseneksi kaksi kappaletta, jotka hyväksyttiin 1.4 Rahastonhoitaja Yleistä Rahastonhoitaja valmisteli yhdessä hallituksen kanssa killan talousarvion vuoden alussa, hoiti killan maksuliikenteen ja kirjanpidon, varmisti vuoden aikana budjetissa pysymisen ja teki tilinpäätöksen vuoden jälkeen. Tilit Killalla on yhä vanhat tutut kolme tiliä. Merita (Solopalvelulla varustettuna sopii hyvin laskujen maksuun, koska se on helppoa internetin välityksellä, eikä maksa kovin paljoa (alle 20 maksua kuussa on ilmaista)), Handelsbanken on rahojen vastaanottamista varten (ei maksa mitään laittaa rahaa, päinvastoin kuin Merita) ja Suorapankki, jossa on paras talletuskorko ja tästä syystä siellä säilytettiin suurin osa killan varoista kasvamassa korkoa. Puhelin Kiltahuoneella yleisessä käytössä oleva puhelin on puhelunmaksujen perimisen kannalta ongelmallinen. Kiltahuoneen muutto kuitenkin poisti tätä ongelmaa ja laskut eivät ole kasvaneet yhtä korkeiksi kuin viime vuonna. Tapahtumat Vuonna 1998 ehkä huomattavaa on killan tapahtumien tilavuokrien odotettua suurempi kasvu. Tapahtumat ei muuten vieneet kovin yllättäviä summia rahoja muuten. Itse asiassa rahoja jäi hieman käyttämättä verrattuna siihen, mitä oli varattu lukuunottamatta juuri noita tilavuokria. Killan suuri kasvu on aiheuttanut tämän varsinkin phuksitapahtumille tyypillisen isojen tilojen vuokraus- tarpeen. Varainhankinta Vuonna 1998 ei erityistä yritystapahtumaa, jolla olisi yritetty kerätä rahaa, järjestetty vaan luotimme perinteisiin rahalähteisiimme. Budjetti oli voimakkaasti tappiollinen ja tätä silmälläpitäen pidimme matalaa profiilia vuonna 1998 aikaisempien taloudellisesti erittäin hyvien vuosien johdosta. Jäsenmaksut, haalarit ja kangasmerkit (yhteensä n. 40.000 mk) muodostivat taloudellisen selkärankamme (n.80% tuloista) kuten aikaisempinakin vuosina. lisäksi esim. Cännärit tuottivat harvinaisen hyvin, siitä kiitos vuoden 1998 cännäriporukalle. Rahastonhoitaja vuodelle 1999 oli ilmeisen hyvä valinta. Killan jäsenmäärän voimakas kasvaminen näkyi myös haalareiden myyntituloina, TKY:n kasvaneena alayhdistysavustuksena sekä kasvaneina jäsenmaksuina. Voimme siis todeta, että kiltamme sekä menot että tulot kasvavat koko ajan ja lähestymme pienestä ja keskisuuresta killasta suurkiltaa. Yhteenvetona voidaan todeta vuoden 1998 olleen tappiollinen, mutta kuitenkin vähemmän kuin oli budjetoitu. Eli tavoitteisiin lähes päästiin. 1.5 Phuksitoiminta (phuksiwaarit) Yleistä Phukseja saapui syksyllä Tietokiltaan jälleen ennätysmäärä. Tietotekniikkaa opiskelemaan saapui läsnäolevana 190 ja AS:lle 60. Phuksitoimikunta toimi keväällä ja alkusyksystä varsin aktiivisesti, mutta loppusyksystä toiminta alkoi hiipua. Toisaalta toimikunnan toiminnan tärkein vaihe onkin juuri Wappu ja uusien phuksien tulo. AS-phukseja tuli valtava määrä verrattuna läsnäolevana opiskeleviin toisen vuoden AS-opiskelijoihin. AS-phuksit toimivat varsin aktiivisesti ja vuoden loppuun mennessä oli uusi kilta vain lopullista hyväksyntää vailla. Isohenkilöt toimivat varsin aktiivisesti varsinkin alkusyksyn tapahtumia järjestellessä. Tänä vuonna jokaisella ryhmällä oli myös oma tutor-professori, jonka kanssa ryhmät kävivät tapaamisissa vaihtelevilla menestyksillä. Tutor-toiminta on kuitenkin joidenkin ryhmien kanssa toiminut varsin hyvin, joten toimintaa kannattaa jatkaa ensikin vuonna. Tapahtumat Keväällä järjestettiin lukuisia perinteisiä tilaisuuksia. Vuoden alussa kokeiltiin teeiltaa alkoholittomana tapahtumana, jonka suosio oli kohtuullinen. Muistinnollauksn saloihin phuksit johdatettiin M0-luennon avulla, jossa kerrottiin myös laulupisteestä. M0:ssa oli (hallituksen ulkopuolisia) phukseja pyödällinen. Waari järjesti myös perinteisesti M0:n kokkareet, ja booli ei tänäkään vuonna loppunut kesken, sitä jopa nautittiin kiltahuoneella seuraavana arkipäivänä. Wapputapahtumat järjestettiin myös perinteiseen malliin. Lakin saaneita phukseja oli noin 90-100 kappaletta. Väkimäärä alkoi tuottaa jo hieman ongelmia perinteisissä wapputapahtumissa. Isohenkilöiden värväys aloitettiin riittävän ajoissa, ja isohenkilöitä saatiinkin rekrytoitua varsin kiitettävä määrä. Phuksiopas oli edellisenä vuotena kokenut ulkonäkömuutoksen, joten vuoden '98 phuksiopas noudatti samaa kaavaa. Phuksiopasta tehdessä oletettiin optimistisesti uuden talon olevan valmis phuksien tullessa, mutta toisin kävi. Syksy noudatti perinteistä kaavaa, tänä vuonna järjestettiin myös viime vuonna ensimmäistä kertaa kokeiltu nuotioilta. Luukissa oltiin tänäkin vuonna, mutta aina vaan kasvavan sisäänoton takia oli kyseinen tapahtuma siellä todennäköisesti viimeistä kertaa. Onneksi syyskuun ensimmäisenä viikkona oli erittäin hyvä sää, muuten Luukin sisätilat olisivat tulleet varsin ahtaiksi. Syyskuun alussa järjestettiin FTMK:n ja isohenkilöiden kanssa myös perinteiset stadi- ja otasuunnistukset. Alkusyksystä järjestettiin yhdessä Andersen Consultingin kanssa pelkästään phukseille suunniteltu ekskursio, johon osallistui noin 40 phuksia. Phuksit saivat haalarinsa syyskuun lopussa. Lakinlaskijaisten jälkeen lähdettiin perinteiselle ekskursiolle Leningradiin, jossa oli mukana myös monia innokkaita phukseja. Marraskuun alussa käytiin myös Oulussa YTP:n merkeissä, phukseja oli reissussa mukana erittäin paljon kaksikerroksisen bussin täytteeksi. Phuksien omien bileiden kanssa meni säätämiseksi. Alunperin varattu Cännäripäivä menikin Hämeenkadun Appron kanssa päällekkäin, joten Cännäripäivää iteroitiin moneen kertaan AS-phuksien bilepäivän kanssa. Cännärit järjestettiin Planet Hollywoodissa ja AS-bileet, Lasten mehukestit, pidettiin Hypessä. Molemmat bileet olivat erittäin onnistuneita. TKY:n FTMK:n kanssa järjestettiin monia yhteisiä tapahtumia. Näistä merkittävin oli vuosijuhlaviikolla järjestetyt phuksisitsit. Myös liikuntapäivä järjestettiin, mutta huonon sään takia suosio jäi varsin vähäiseksi. Phuksimatrikkelia ei tänä vuonna phuksien valtavasta määrästä johtuen edes yritetty tehdä. 1.6 Opintotoiminta (opintomestari) Yleistä Opintotoimintaa vuonna 1998 leimasivat eri tahoilta tulleet vaatimukset opiskeluaikojen lyhentämiseksi ja opintojen ainakin määrälliseksi tehostamiseksi. Samaan aikaan oli havaittavissa aikaisempien vuosien sisäänottojen lisäyksistä johtuvaa opetusryhmien koon kasvua jo syventävilläkin kursseilla. Tietotekniikan osaston sisäänotto kasvoi jälleen jonkin verran vuotta aiemmasta. Keväällä osastolla käytiin keskustelua eri keinoista, joilla tietotekniikan koko koulun vertailussa pitkiä opiskeluaikoja voitaisiin lyhentää. Syksyllä puolestaan kommentoitiin valtakunnalista opetusministeriön ns. Mustajoen työryhmän muistiota opintoja jouduttavista keinoista. Syksyllä huomio kiinnittyi uusiin asioihin: osasto pääsi muuttamaan uuteen tietotekniikan taloon, tosin vasta lokakuussa alkuperäisen suunnitelman mukaisen elokuun lopun sijaan. Muuttoa edeltäneet viikot olivatkin evakkoaikaa: kurssien luennot oli merkitty uuden talon saleihin, mutta talon ollessa keskeneräinen luentoja pidettiin milloin missäkin. Toinen syksyn uusista tuulista oli informaatioverkostojen koulutusohjelman käyntiin polkaisu, joka tapahtui hyvin nopeassa aikataulussa. Ensimmäiset opiskelijat uuteen koulutus- ohjelmaan tulevat jo syksyllä 1999, vaikkei vielä tätä kirjoittaessakaan ole kovin tarkkaan tietoa tutkinnon sisällöstä. Opintotoimikunta Killan opintotoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia opintoasioita, mm. esitettyjä toimia opiskeluaikojen lyhentämiseksi ja uuteen informaatioverkostojen koulutusohjelmaan liittyviä seikkoja, joiden pohjalta toimitettiin kannanotot osastolle. Kokousten pöytäkirjat löytyvät hakemistosta ~tik/TiK-vanhat/TiK98/opinto/kokoukset. Toiminta Toiminnan rungon muodosti ajankohtaisten opintoasioiden seuraaminen ja killan kannan muodostaminen osastolla valmisteltaviin asioihin. Näitä asioita käsiteltiin mm. opintotoimikunnan kokouksissa. Palaute TKY:n kiltatyöryhmän (kiltojen opintovastaavat) järjesti syksyllä fysiikan kurssien palauteprojektin yhdessä fysiikan laboratorion kanssa. Myös Tietokilta osallistui projektiin, järjestäen yhdessä Vuorimieskillan kanssa kurssin Tfy-3.109 Fysiikka II (MK,Ti) palauteryhmän. Palauteryhmä kokoontui muutaman kerran syksyn aikana ja lisäksi tehtiin kaikki fysiikan kurssit kattava palautekysely. Lisäksi kaksi killan phuksia veti syksyn ajan kahta Scheme-kurssin palauteryhmää. Koulutusohjelmaesite Aikaisemmilta vuosilta perintönä saatiin koulutusohjelmaesite- projekti, jonka tarkoituksena oli tuottaa osastolle esite, jota voitaisiin jakaa mm. abeille. Keväällä esiteprojektia yritettiin vauhdittaa muutamalla tapaamisella, mutta projekti kuihtui innokkaiden ihmisten vähyyteen ja mukana olleiden ajanpuutteeseen. Syksyllä osasto palkkasi oman tiedottajan, jonka ensimmäisiä tehtäviä oli osaston abiesitteen toteutus. Tiedottaja toimikin rivakasti, ja osastolle saatiin edustava esite heti alkuvuodesta 1999. Tiedotus Opintoasioista tiedotettiin kun tarvetta oli. Parantamisen varaa varmasti aina löytyisi. Vaikuttaminen Opintomestari osallistui tietotekniikan osastoneuvoston kokouksiin sekä kiltatyöryhmän toimintaan ja pyrki tiedottamaan näiden päätöksistä ym. opintoasioista hallitusta parhaansa mukaan. Osastolle viestittiin killan kanta asioihin, joihin killalta pyydettiin kommentointia. Ehkä tärkein näistä oli keväällä tehdyt ehdotukset opintojen tehostamiseksi. Keväällä osaston silloinen opintoasiaintoimikunta päätyi ehdottamaan osastoneuvoston hyväksyttäväksi kolmenlaisia toimia: kynnysehtoja kurssien suoritusoikeuksiin, keskeisten opintojaksojen vanhenemista kuudessa vuodessa ja opiskelijoiden ohjauksen lisäämistä. Opiskelijoiden kannalta hankalia kynnysehtoja ei osastoneuvostossa (kiltalaisten onneksi) hyväksytty. Kuuden vuoden vanhenemissääntö hyväksyttiin, mielenkiinnolla jää vuoteen 2005 nähtäväksi, miten sääntöä aletaan soveltaa. Opiskelijan ohjauksen lisääminen on tähän mennessä tarkoittanut käytännössä phukseille järjestettävän tutoroinnin alkuun saattamista. Tapahtumat Joulukuun 1998 alkupuolella järjestettiin yhdistetty pääaineinfo ja proffasauna. Infotilaisuus järjestettiin uuden talon T1-salissa ja kuulijoita saapuikin paikalle runsas joukko. Halukkaille oli tämän jälkeen sauna Innopolin Panorama-saunassa, jonka osasto tähän tarkoitukseen vuokrasi. Phuksit Tutor-toiminta lähti käyntiin syksyllä. Phuksiryhmät isohenkilöineen kävivät tapaamassa tutor-proffiaan vaihtelevalla aktiivisuudella. Loppusyksystä olisi ollut hyvä kerätä systemaattisesti palautetta sekä phukseilta, isohenkilöiltä, että proffilta, mutta tämä jäi ajanpuutteen vuoksi tekemättä. Abi-infotoiminta Huhtikuun abi-infotilaisuuteen kilta järjesti ständin ja esittelijöitä. Näytillä oli mm. O2-tietokone Niksulasta sekä muuta lähinnä kiltahuoneelta tuotua sekalaista krääsää. Jonkinlaisen yhtenäisemmän abi-infoständivarustuksen kokoaminen voisi olla paikallaan. 1.7 Sisätoiminta (sisämestari) Sisätoiminta keskittyi lähinnä perinteisten tapahtumien järjestämiseen. Lähes jokaiseen tapahtumaan kuului juomatarjoilu, joten suurelta virvoitusjuomakorien kantamiselta ei voinut välttyä. Tavaran kuljettamiseen olisi hyvä saada jonkintyyppinen (parempi) apuväline. Varaston käyttäminen ja kunnossapito oli ja on lähes mahdotonta. Se on yksinkertaisesti aivan liian pieni Mahdollisuuksien mukaan tapahtumissa yritettiin tarjota vaihtelevia ruokalajeja ainaisen kumipizzan sijaan, mikä onnistuessaan vaikutti olevan hyvin positiivista. Tämä tietenkin vaati hieman enemmän työtä. Juomavalikoima pidettiin laajana tukun valikoiman rajoissa. Sisätoimikunnan kokouksia pidettiin aina tarpeen mukaan. Vastuuta tapahtumien järjestelyistä pyrittiin jakamaan tasaisesti, vaihtelevalla menestyksellä. Pelkästään organisoinnin organisointi ja tehtävien ja vastuun jako vei/vie paljon resursseja. Työnjaon selkeyttämiseen kannattaa tulevaisuudessa panostaa. 1.8 Ulkotoiminta (ulkomestari) Vuosi lähti käyntiin muiden kiltojen hallituksien kahvituksilla, tänä vuonna vuorossa olivat MK, PJK ja VK. Vuoden aikana pidettiin kuusi kappaletta ulko- ja ekskursiotoimikunnan kokousta, joka toimi apuna vuoden aikana olleiden tapahtumien järjestelyissä. Näitä olivat keväällä Kotimaan Pitkä ekskursio Jyväskylään, Ouluun ja Tampereelle yhdistettynä Oulussa samaan aikaan järjestettyyn titeenien taistoon maaliskuun viimeisellä viikolla ja synergia-päivät Turussa viikko ennen vappua. Syksyllä olivatkin sitten vuorossa perinteiset Hämeenkadun Appro ja ATK-yhteistoimintapäivät, jonne jälkimmäiseen saatiinkin väkeä organisoiduksi yli 50, eli kaksikerroksinen bussi täyteen. Lisäksi ulko- ja ekskursiotoimikunta lähetti tietotekniikka-alan yrityksille ja oppilasjärjestöille joulukortit. 1.9 Kulttuuritoiminta (kulttuurimestari) Yleistä Itse lähdin intoa puhkuen hommaan. Itse lippujen varaaminen ja lunastaminen olisi triviaalia. Webbiformia käyttäen ilmoittautumislistojenkin käsittely oli helppoa. Kaiken kaikkiaan kulttuuriexcun toteuttamisessa oli vaikeaa löytää sopiva päivä, jolloin killalla ei oli muuta ohjelmaa ja halutusta näytelmästä on esitys. tästä huolimatta excuja olisi voinut olla enemmän. TKY:n kulttuuritoiminta oli hieman vaisua kevään ajan. En saanut yhtään yhteydenottoa TKY:n kulttuuritirehtööriltä. Syksyllä tirehtööri oli hieman aktiivisempi, mutta siitä huolimatta jäi Tietokillan ja TKY:n yhteiset kulttuurihankkeet vain haaveeksi. TKY:n järjestämiä elokuva- ja oopperalippuja kuitenkin tarjottiin kiltalaisille. Kulttuuritoimikunta Kuten edellisenäkin vuonna, päätettiin myös tänä vuonna perustaa kulttuuritoimikunta huolehtimaan kulttuuritarjonnasta kiltalaisille. Kokouksia ehdittiin pitää 4 kappaletta, kaksi molempina lukukausina. Osallistujia oli kokouksesta riippuen kolmesta yli kymmeneen osallistujaan. Videoöitten suunnittelu veti etinen kiltalaisia kokouksiin. Kiltalaisten kiinnostus korkealentoisimpiin kulttuuritapahtumiin oli hieman laimea vaikka kulttuuriexcuille saatiinkin aina raahattua jokunen osallistuja allekirjoittaneen lisäksi. Tapahtumat Vuoden aikana ehdittiin käydä neljä kertaa teatterissa, kerran oopperassa ja kerran baletissa. Keväällä järjestettiin yksi videoyö ja syksyllä kaksi lisää. Lisäksi kulttuurimestari oli mukana killan muiden tapahtumien järjestämisessä. Keväällä käytiin Kom-teatterissa ja aivan lukukauden lopussa oopperassa katsomassa Mozartin Taikahuilua. Kesällä oli perinteinen kesäpiknik, jonka jälkeen kävimme katomassa Suomenlinnan kesäteatterissa Tsehovin Lokkia. Syksyllä kävimme katsomassa syyskuussa Don Quijotea Kansallisbaletissa, lokakuussa Rikhard III Kansallisteatterissa, ja aivan lukukauden lopussa Tartuffea jälleen Kansallisteatterissa. Keväällä järjestettiin yksi videoyö, joka kesti n. 30 tuntia. Osallistujia riitti lauantaina ihan mukavasti. Yön mittaa osallistujien lukumäärä väheni ja johtuen ehkä elokuvien tuntemattomuudesta ei sunnuntain ohjelmisto saavuttanut enää kovin suurta suosiota. Syksyllä järjestettiin kaksi videoyötä, joista toinen kesti jälleen n. 30 tuntia, mutta jälkimmäinen oli vain 18 tuntia. Molemmat tapahtumat keräsivät mukavasti porukkaa paikalle. Ehdoton huippu saavutettiin elokuvan Lost in Space aikana, jolloin 3a:n monitoimitila oli aivan tupaten täynnä. Elokuvan suosiota saattoi lisätä se, että elokuva oli saanut ensi-iltansa edellisenä perjantaina Suomessa. Yhteenveto Yhteenvetona voitaneen todeta, että Tietokillan kulttuurivuosi oli suurimmaksi osaksi onnistunut. Tapahtumiin olisi mahtunut enemmän osallistujia ja kokoukset eivät aina keränneet odotetusti kiinnostuneita kiltalaisia, mutta tapahtumat olivat mielestäni muuten onnistuneita kaikinpuolin. Ensi vuonna voisi yrittää aktivoida kiltalaisia hieman enemmän tällä saralla ja yrittää saada heitä enemmän "irti päätteistään". 1.10 Tiedotus (tiedotusmestari) Yleistä Killan tiedotus toimi vuonna 1998 pitkälti perinteisten kanavien eli ilmoitustaulujen, newssien, lehtien Otahuuto ja Nyytiset sekä Oubsin kautta. Phukseille tiedottamisesta vastasi suureksi osaksi phuksiwaari sähköpostin avulla. Tiedotusmestarin sarkaa olivat keväällä muun tiedottamisen ohella erityisesti hallituksen ja toimihenkilöiden käyntikorttien suunnittelu, vastaavien haalariläystäkkeiden teko ja ehkä suuritöisimpänä Muistinnollauksen graafisen ilmeen suunnittelu. M0:aan tulikin varsin omaperäinen ja tyylikäs tunnus. Koko vuoden tiedotustoimintaa rasitti jonkin verran tiedotusmestarin kiireisyys, joka söi aikaa killan askareitten hoitamiselta. Kaiken kaikkiaan muuta hallituksen jäsenet pystyivät kuitenkin paikkaamaan tilanteen hoitamalla omiin tehtäviinsä liittyvän tiedottamisen. Tiedotusmestarin osallistuminen hallituksen toimintaan kuitenkin oli hieman hankalaa. WWW Killan jo pitkään eläneet ja vanhentuneiksi käyneet www-sivut saivat uuden ilmeen, ja samalla ne myös muokattiin ja jäsenneltiin uudelleen, kun Mikko Hämäläinen ja Johannes Heinonen tekivät ne harjoitustyönään kurssilla Hypermediadokumentin laatiminen. Kommentteja moneen suuntaan on kuultu, mutta pääosin yleisö lienee tyytyväinen. Uusilta sivuilta jäi puuttumaan vielä vieraskielinen osuus, joka sinne tulisi lisätä mahdollisimman pian. Alkorytmi Alkorytmin päätoimittajana jatkoi menestyksekkäästi Janne Kalliola, joka jatkoi oman linjansa vetämistä yhteistyössä rytmiryhmän kanssa. Lehden linjasta keskusteltiin välillä reippaastikin, ja sitä moitittiin mm. liian vähän killan asioihin paneutuvaksi. Toisaalta päätoimittaja Kalliola kertoi tämän olevan koko toiminta-ajatuksen ydin. Joka tapauksessa lehti erottuu edukseen kiltalehtien joukosta tyylikkäällä ulkoasullaan ja jutuilla, jotka eivät ole aivan perinteistä "tehtiin sitä ja tätä" tapahtumaraporortointia. Rytmin Lenski-numero, joka toimitettiin pitkälti jo matkan päällä paikkasi kilta- ja tapahtuma-asian puutetta syksyllä. 1.11 Exqursiotoiminta (exqursiomestari) Vuonna 1998 on exqursioiden järjestäminen ollut kohtalaisen vaivatonta työllisyystilanteen ja yritysten hyvän taloudellisen tilan ansiosta. Valitettavasti samoista syistä on osanottajien määrä laskenut. Rekrytointi on ollut varsin voimakasta, ja exqursiot on pääasiassa järjestetty messuilta noukkimalla. Vain muutama yritysexqursio on tehty pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Syksyllä on toteutettu Kotimaan pitkä exqursio ja syksyllä Lenskin exqursio. Uusi www:n kautta tapahtuva exqursio-ilmottautuminen otettiin käyttöön, mutta kokemukset siitä ovat olleet huonoja. Yritykset pitävät siitä, että listan saa tulostettua Internetistä, mutta kiltalaiset ilmeisesti vieroksuvat systeemiä. Suosittelisin normaalin paperi-ilmottautumisen käyttöä jatkossa. Excursioita tehtiin mm seuraaviin yrityksiin: · Andersen Consulting · HEX · Citec · Digital · Helsingin Puhelin Oyj · Tellabs Oy · Tekla · Data Fellows · Napa Oy 1.12 Liikuntatoiminta Killan liikuntatoiminnasta vastasi killan urheilujoukkue Lenskin Dynamo, joka myös vuonna 1998 järjesti jäsenilleen monipuolista toimintaa. Kaikilla killan jäsenillä on oikeus osallistua Lenskin toimintaan. Kevätkaudella 1998 Lenskissä osallistuttiin seuraaviin urheilutapahtumiin ja sarjoihin: · koulun palloilusarjoihin eli koripalloon ja lentopalloon · yliopiston sählysarjaan · kaukalopallojoukkue taisteli menestyksestä omalla sarallaan · käytiin päivän laskettelureissulla Himoksella helmikuun lopussa · Akateemisessa Wartissa saavutettiin maanlaajuista julkisuutta sukkulaviestissä ja katuviestissä (Helsingin Sanomat) · kyykän lämmittelykisoissa edustettiin Lenskiä Otaniemessä tammikuussa · kevään Esport Nightissa oli sählyjoukkue kisaamassa Lenskin puolesta · Länsiväyläjuoksussa oli laaja ja menestyksekäskin edustus Lenskiläisiä, joukkuekisassa sijoitus oli ihan hyvä Kesällä pelattiin maanantai-iltaisin noin kerran viikossa pelaamaan pesä- tai jalkapalloa, tai heittelemään frisbeetä. Kaatosateessakin tuli kerran futailtua, hauskaa oli. Syksyllä toiminta jatkoi seuraavilla aktiviteetilla: · syksyllä tuttuun tapaan koulun sarjat: sähly, jalkapallo ja kaukalopallo · phuksien yösählyssä pärjättiin ihan kiitettävästi · samoin edustusta oli jälleen Esport Nightissa lähinnä sählyjoukkueen verran · paljon uusia innokkaita phukseja saatiin värvättyä Luukissa Lenskin uljaan paidanomistajien määrä kasvoi jälleen (innokkaimmat nettiostajat löytyivät Rauman lukiosta... kyselivät jo innokkaasti kesällä, milloin noita paitoja saisi tilattua, kun olivat netissä törmänneet Lenskin sivuille. Tosin tämä fakta, että he ovat Raumalaisia lukiolaisia selvisi vasta siinä vaiheessa, kun paidat piti noutaa kiltahuoneelta, eikä heillä ollut mitään hajua, mikä mesta se oikein oli. 2 Hallinto 2.1 Killan hallitus puheenjohtaja Mikko Hämäläinen sihteeri Pauliina Hellman Rahastonhoitaja Jussi Penttilä Phuksiwaari Antti Tiainen AS-phuksiwaari Pinja Korkela sisämestari Ville Tuovinen tiedotusmestari Jani Kahrama ulkomestari Petri Salmi ekskursiomestari Teddy Grenman kulttuurimestari Lauri Pesonen opintomestari Jani Mattsson 2.2 Toimihenkilöt Alkorytmin päätoimittaja Janne Kalliola isäntä Kaarlo Vapaaoksa emäntä Aija Karppinen juomanahtaaja Antti Castren juomanahtaaja Petri Keski-Honkola juomanahtaaja Jari Kirma juomanahtaaja Matti Kokkola juomanahtaaja Teemu Lehtinen juomanahtaaja Marko Tamminen juomanahtaaja Sampo Kivirinta dynamiitti Jukke-Tapio Laine dynamiina Anna-Kaisa Karessuo herkkukurkku Jussi Mantere herkkukurkku Pekka Kanerva seniilisihteeri Iikka Olli TKK:n pj Henna Pietiläinen AS-toimikunta, pj Jenni Brunila AS-toimikunta, AS-tiedottaja Paula Savioja tenttikirjastonhoitaja Lauri Karppinen ATK-vastaava Heikki Vesalainen riipparivastaava Heini Korpilahti abi-infovastaava Riina Laitinen sponsorityöryhmän puheenjohtaja Laura Snellman-Junna kiltahuonetoimikunnan pj Jussi Vallinkoski 2.3 Toimikunnat Vuonna 1998 killassa toimivat seuraavat toimikunnat: · Phuksitoimikunta · Exqu- ja ulkotoimikunta · Kulttuuritoimikunta · Opintotoimikunta · Tietokillan kiltatoiminnan kehittämistoimikunta · Kiltahuonetoimikunta · Sponsorityöryhmä · Rytmiryhmä · Mustanaamiotoimikunta 2.4 Tilintarkastajat Vuonna 1998 tilintarkastajina toimivat Maaret Pyhäjärvi ja Matti M.M. Änkö 2.5 Oltermanni Killan oltermannina vuonna 1998 toimi professori Arto Karila