Satakunnan laulu

Kauas missä katse kantaa
yli peltojen,
missä kaartaa taivon rantaa
salo sininen,
siellä Satakunnan kansa
tyynnä kyntää aurallansa,
maata isien.

Täällä muinoin töin ja toimin
raatoi rauhan mies.
Luonnon voitti loitsuvoimin,
synnyt syvät ties.
Kasvun kotipelto kantoi,
raatajalle onnen antoi
lämmin kotilies.

Koska Suomen viljelystä
uhkaa sorron yö,
häätämään käy hävitystä
täällä kansan työ.
Nousee Satakunnan kansa,
entisellä voimallansa
karhun kämmen lyö.