MHP & Superteksti-tv - Esiselvitys

Oiva Eskola, Paula Minni © 2007

Johdanto

Kurssille T-111.2350 Multimediatekniikka tehtävän harjoitustyön aiheena on MHP & Superteksti-TV. Tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa johonkin TV-ohjelmaan (oikea tai kuvitteellinen) liittyvä superteksti-tv -palvelu käyttäen XHTML:ää ja CSS:ää.

Aikataulu

Harjoitustyö toteutetaan kevään 2007 aikana. Työskentelyä ohjaa kolme eri palautusta: esiselvitys (tämä dokumentti) palautetaan 19.2., työsuunnitelma 12.3. ja loppuraportti 10.4.2007

Ryhmä

Ryhmän jäsenet:
Oiva Eskola, oiva.eskola@hut.fi
Paula Minni, pminni@niksula.hut.fi

Oivan vahvuudet ovat graafisessa suunnittelussa ja käytettävyydessä. Kokemusta on CSS-taitosta ja XHTML:stä. Paulalla on kokemusta mm. Java-ohjelmoinnista, sekä arvokasta tietoa tietoliikenteestä.

Tekniikka

MHP

MHP (Multimedia Home Platform) on digitelevisiovastaanottimille toteutettaville ohjelmille määritelty standardi. Se mahdollistaa ohjelmien ajamisen Java-virtuaalikoneen päällä ja digi-tv:n resurssien käyttämisen yhtenäisen rajapinnan kautta. Tällaista ohjelmaa kutsutaan yleisesti DVB-J:ksi.

DVB-J -ohjelmia voidaan lähettää käyttäjille televisiolähetyksen ohessa nk. objektikarusellilla. Näitä ohjelmia voidaan tämän jälkeen ajaa vastaanottimen Java-virtuaalikoneessa. Varsinaisen interaktion toteuttamiseksi tarvitaan myös ns. paluukanava, mikä on käytännössä jokin Internet-liittymä (esimerkiksi modeemi). Uudempi MHP 1.1 -standardi mahdollistaa ohjelmien lataamisen myös paluukanavan kautta. [7]

MHP-standardissa on määritelty kolme eri profiilia sovelluksille: Enhanced Profile, Interactive Profile ja Internet Access Profile. Ensimmäinen profiileista kattaa yksinkertaiset Java-ohjelmat, jotka eivät vaadi paluukanavaa. Interactive Profle käyttää paluukanavaa ja mahdollistaa ohjelmien lataamisen sen kautta. Internet Access Profile tarjoaa tämän lisäksi myös HTML-muotoisen sisällön näyttämisen (DVB-HTML). [4]

Interaktiivisten ohjelmien lisäksi MHP-vastaanottimet voivat vastaanottaa myös ohjelmistopäivityksiä. Siten vastaanottimen käyttöjärjestelmä voidaan päivittää lähes automaattisesti tv-signaalin kautta.

Tyypillisiä MHP-palveluita ovat esimerkiksi ohjelmaopas, tiettyyn ohjelmaan liittyvät lisätietopalvelut, pankkipalvelut ja sähköposti. Myös superteksti-tv on yksi itsenäinen MHP-palvelu. Sovellukset ovat yleensä kanavakohtaisia, jolloin ne sulkeutuvat kanavaa vaihdettaessa.

Superteksti-tv

Superteksti-tv:llä tarkoitetaan teksti-tv:n seuraajaa, eräänlaista hypertekstipalvelua, mikä mahdollistaa esimerkiksi kuvien käytön teksti-tv:ssä. Superteksti-tv on teksti-tv:n tavoin jaettu sivuihin, joita lähetetään ohjelmavirran mukana. Sivunumerojen lisäksi superteksti-tv:ssä voidaan navigoida myös linkkien avulla, samaan tapaan kuin Internetissä.

MHP1.1-standardissa määritellään hypertekstistandardi, eli ns. "Superteksti-tv", mikä perustuu XHTML:n ja CSS2:n käyttöön. Tätä yhdistelmää kutsutaan joissakin yhteyksissä myös "DVB-HTML":ksi. DVB-HTML koostuu seuraavista osista:

XHTML
CSS2 (erillinen DVB-CSS versio)
DOM (muokattu versio)
ECMAScript (JavaScriptin läheinen sukulainen)
XML 1.0

DVB-HTML:n ideana on validoida kaikki näytettävät sivut, jotta ne varmasti noudattavat annettuja standardeja. Perinteiset nettiselaimet hyväksyvät yleensä HTML-koodia, mikä on muodoltaan epästandardia, ja paikkaavat sitä oma-alotteisesti ennen sivun näyttämistä. Selaimen toteuttaminen on helpompaa jos kaikkien näytettävien sivujen voidaan taata olevan standardin mukaisia. [8]

Vanhojen standardien muutokset koskevat lähinnä eri medioiden näyttämistä (video) ja merkkisignaalien käsittelyä (esimerkiksi ohjelman loppuminen).

Superteksti-tv -sovellus (selain) tarjoaa (kanavakohtaisen) ympäristön sisällölle. Sisällöntuottajat voivat siten keskittyä vain HTML-muotoisen sisällön tekemiseen, mikä näytetään sovelluksen sisällä. Superteksti-tv voi myös käyttää paluukanavaa jos sellainen on olemassa, esimerkiksi hakemalla sisältöä Internet-palvelimilta tai lähettämällä lomake-dataa palvelimelle. [7]

Käytettävyys

PACT-mallia mukaillen

Käyttäjät

Superteksti-tv:n käyttöympäristöt ja käyttäjäryhmät ovat erittäin laajoja. Televisiota katsovat kaikenikäiset, miehet ja naiset. Tämä asettaa tiettyjä haasteita. Vanhemman käyttäjäkunnan yleisenä vaivana on heikentynyt näkö, joka on otettava huomioon suunnittelussa. Tähän liittyen myös televisiovastaanottimien koot vaihtelevat huomattavastikin. Isolla taulutelevisiolla näkyvä grafiikka ei välttämättä toimi kunnolla pienemmällä ruudulla. Näistä kahdesta seikasta saadaan vaatimuksiksi selkeys ja riittävä koko.

Käyttäjien aikaisempi kokemus pohjautuu pitkälti tavalliseen teksti-tv:n ja nuoremmilla myös Internetiin. Superteksti-tv muistuttaa melko paljon perinteistä teksti-tv:tä, mutta käyttää myös linkkejä Internetin tapaan. Superteksti-tv:ssä on käytettävä helposti tajuttavia linkityksiä ja tehtävä kaikista linkeistä tarpeeksi läpinäkyviä. Ts. linkeistä on nähtävä mitä informaatiota niiden takana on ja missä se sijaitsee.

Eri sivujen olisi hyvä käyttää keskenään samantapaisia navigointi- ja vuorovaikutustapoja, tosin superteksti-tv -palveluiden vähyydestä johtuen mitään "standardeja" ei ole välttämättä syntynyt. Superteksti-tv:llä vallitsee tosin Suomessa löyhä käytäntö värinappien toiminnasta. Punainen nappi on "Sisältö", vihreä "Palvelut", keltainen "TV-opas" ja sininen "Valinnat".

Käyttötarkoitus

Perinteisen teksti-tv:n käyttötarkoitus on usein ollut Internet-käyttöä kevyempi, esimerkiksi uutisten tai urheilutulosten tarkistaminen. Teksti-tv:n uutiset ovat perinteisesti päivittyneet erittäin nopeasti, ja ne ovat siksi olleet paras tapa seurata vaikkapa juuri urheilutuloksia. Käyttäjä ei välttämättä etsi laajamittaista artikkelia aiheesta, vaan kaipaa vain tiivistettyä tietoa. Tässäkin on eroja eri ihmisten välillä. Teksti-tv:llä on myös ollut muita käyttötarkoituksia, esimerkkeinä mainittakoon erilaiset chatit, työpaikkailmoitukset ja mainokset. Avainsanoina ovat siis nopeus ja helppous, ei välttämättä syvyys.

Teknologia

Yksi haaste tulee käytettävästä laitteistosta. Superteksti-tv:ssä navigointi tapahtuu television kaukosäätimellä, erityisesti sen neljällä erivärisellä painikkeella sekä nuolinäppäimillä. Tämän takia navigaatio on hankalampaa kuin vaikkapa tietokoneella näppäimistöä ja hiirtä käyttäen. Toiseksi digivastaanottimien prosessorit voivat olla suhteellisen tehottomia, jolloin laitteen tarjoama vasteaika voi tuntua hitaalta.

Näiden syiden takia virheistä toipuminen (esimerkiksi edelliselle sivulle palaaminen) voi olla hidasta, jolloin parasta olisi yrittää estää virheitä tapahtumasta. Sivuilla navigoimiseen tulisi vaatia mahdollisimman vähän nappien painalluksia. Myös uusien sivujen lataamista kannattaa välttää.

Näyttöteknologia asettaa myös omia vaatimuksiaan. Esimerkiksi vanhoissa kuvaputkitelevisioissa on varottava liian kapeita viivoja ja liian kirkkaita värejä.

Superteksti-tv Suomessa

Viime vuoden elokuussa Suomessa arvioitiin digisovittimen olevan
1 132 000 kotitaloudessa, mikä tarkoittaa, että 51 prosentilla suomalaisista televisiotalouksista on digisovitin. MHP-standardia tukevia sovittimia näistä on yhden prosentin verran. Vähäiseen MHP-sovittimien määrään vaikuttaa osaltaan myös se, että Suomen markkinoilla myynnissä olevista digisovittimista vain kahdeksan prosenttia oli MHP-standardin mukaisia. [5]

Suomessa merkittävin MHP-pohjaisten palvelujen tarjoaja on ollut YLE, jonka palveluja ovat esimerkiksi ohjelmaopas, digiteksti-tv (eli superteksti-tv) ja uutisrulla. Kaupalliset kanavat MTV3 ja Nelonen eivät tarjoa mitään MHP-palveluja. Myös YLE on vähentänyt MHP-pohjaisia palvelujaan, koska standardin mukaiset digisovittimet eivät ole yleistyneet. [5]

MHP:n vähäiseen suosioon saattaa olla osasyynä myös Internetin nopea yleistyminen kotitalouksissa - seikka, jota ei välttämättä osattu suunnitteluvaiheessa odottaa. MHP:n tarjoamat lisäpalvelut ovat usein saatavilla myös tietokoneen ja Internetin avulla.

(Lisää aiheesta: YLE harppasi tosissaan verkkoon viidessä vuodessa, Schizoblog: Televisiolupamaksut takaisin!)