Kurssillä käytetään yhtenä ongelmalähtöisen oppimisen menetelmää (OLO, Problem Based Learing = PBL). Koska aloitin opiskeluni asepalveluksen aiheuttaman viivästyksen takia noin kuukauden myöhässä, jäi minulta välistä suurin osa OLO-tapauksista. Monet aiemmin tämän kurssin käyneet ovat päätyneet laatimaan portfolioonsa raportin jokaisesta OLO-sessiosta. Koska tapaukset jäivät minulla kuitenkin varsin vähiin, päädyin hieman erilaiseen ratkaisuun, ja selostan tässä vain yleisesti tuntemuksiani OLO-menetelmän hyvistä ja huonoista puolista.
OLO-menetelmää sovellettiin tämän kaavan mukaisesti. Viikoittain oli noin kolmen tunnin mittainen OLO-sessio, jonka aikana purettiin edellisellä sessiolla avattu aihe sekä avattiin uusi.
Opiskelutehokkuuden kannalta OLO-menetelmä toimi huonosti, koska itseopiskelun suorittamiseen kunnolla ei ollut oikein minkäänlaisia kannustimia. Koska kaikilla oli yhteiset oppimistavoitteet, oli mahdollista luottaa siihen että ainakin joku on tällä kertaa hankkinut asiasta tietoa. Lisäksi asioita käsiteltiin sen verran kevyesti, että niitä pystyi käsittelemään vaaditulla tasolla melko helposti ilman sen kummempaa erityistä perehtymistä juuri tapauksena oleva aiheeseen. Toisin sanoin kurssilla käytettyjen muiden oppimismenetelmien avulla hankittu tieto riitti tehtyihin tarkasteluihin ihan hyvin. Nämä ongelmat eivät kuitenkaan välttämättä suoranaisesti OLO-menetelmään, ja ilmeisesti muilla kursseilla oppimistavoitteita jaetaan ryhmän osapuolten kesken, mikä velvoittaa jokaisen hoitamaan itseopiskeluosuutensa kunnolla. Lisäksi kuulemani mukaan tapaukset ovat myös laajempia ja vaikeampia, jolloin niitä ei voida tosta noin vain normaalilla athenelaisjärjellä ratkaista.
Koska OLO-tapaukset ovat varsin lyhyitä "projekteja", eivät ne vaatineet kovinkaan suurta toiminnan järjestäytyneisyyttä. Ei ollut juurikaan tarvetta keskustella yhteisistä toimintavoista tai ryhmän pelisäännöistä. Toisaalta kaikkien ryhmän jäsenten ryhmätyöskentelytaidot olivat niin hyvät, etteivät ryhmän jäsenet tarjonneet toisilleen juurikaan ryhmätyöskentelyyn liittyviä haasteita. Siksi en usko, että opiskelutavan käyttö olisi erityisesti kehittänyt ryhmätyötaitojani, vaikka se mainitaankin yhtenä kurssin tavoitteena, johon pyritään nimenomaan ongelmalähtöisen oppimisen avulla. OLO-tapausten vaikeutuessa tulevilla kursseilla uskon kuitenkin opiskelumenetelmän ryhmätyötaitoja kehittävän puolen tulevan vielä esiin. Toki ryhmätyöskentely kehittää lisäksi aina vahvasti ryhmätyötaitoihin laajemmin liittyviä sosiaalisia taitoja.
Tällä kurssilla esiintyneistä opiskelutehokkuuteen liittyvistä ongelmista
huolimatta OLO-menetelmä oli varsin miellyttävä tapa tutustua Java-ohjelmointiin.
Sitäkin mukavampaa oli tietenkin tutustu oman OLO-ryhmän jäseniin. OLO-tapauksissa
oppi puhumaan Javailusta muiden kanssa. Java-keskustelut ovatkin olleet
myös OLO-sessioiden ulkopuolella varsin suosittuja ja sessioissa viljelty
(huono) Java-huumori on levinnyt mitä erilaisempiin yhteyksiin. Baarin jonossa
järjestysmiehiltä kaljapulloa piilotettaessa tokaistu "private Kaljapullo"
jaksaa naurattaa yllättävän monia.
OLO-tapaukset tekivät Javasta hauskaa. Siksi en missään tapauksessa luopuisi menetelmän käytöstä kurssilla. Esittämiäni esiintyneitä ongelmia on kuitenkin vaikea ratkaista nostamatta kurssin opintoviikko- ja työmäärää. Ongelmalähtöisen opiskelun tehokkuuden nostaminen vaatisi nimittäin välttämättä vaikeampia OLO-tapauksia, joihin pureutuminen veisi lisää aikaa.
Alla on lyhyet kuvaukset niistä tapauksista, joihin ehdin osallistumaan.
Tehtävänä oli miettiä kuinka tiedostojärjestelmän toimintaa voisi mallintaa Javan luokkien avulla.
Tehtävänä oli selvittää miten Javassa käsitellään tietovirtoja ja mitä mahdollisuuksia on tallentaa esimerkiksi tietokonepelin tila tiedostoon.
Tehtävänä oli miettiä miten digitaalinen valokuva-albumi voitaisiin toteuttaa
Javalla käyttäen javax.swing-paketin luokkia.
Tehtävänä oli miettiä miten laivanupotuspelin voisi tehdä Javalla. Tapauksessa pohdittiin muun muassa pelin käyttöliittymää pelin esitettämisessä tarvittavia luokkia.
Tehtävänä oli miettiä miten yksinkertaisen piirto-ohjelman toiminnallisuus toteutetaan Javalla.